| TAKAISIN / BACK | |
Juha Siro: Kuolemattomien kirja
KUOLEMATTOMIEN KIRJA Tekijä kertoo kirjastaan: Kuolemattomien kirjan lähtöajatus Réne Magritten sanoin: ”Kuva ja sana ovat tasavertaisia, kaksi rinnakkaista tapaa kuvata maailmaa. Sana voi korvata kuvan ja päinvastoin.” Ja Leena Krohn kirjoittaa esseekokoelmassaan Rapina ja muita papereita: ”Ihmisen näkö on triokuläärinen, ei binokuläärinen, sillä hänen kolmas silmänsä on kieli.” Kuolemattomien kirja käsittelee kuvaa ja sanaa proosarunon keinoin. Mukana on 33 taiteilijaa, kaikki kuolleita yhtä lukuun ottamatta, sillä kuolemattomuuden ensimmäinen edellytys on kuolema. Myös saksalaisen Hans Magnus Enzensbergerin kokoelma Mausoleumi –Kolmekymmentäseitsemän balladia edistyksen historiasta (ntamo, suom. Kari Aronpuro 2013) teki aikanaan lähtemättömän vaikutuksen. Siinä missä Enzensberger käsittelee aiheiltaan laajaa henkilögalleriaa, Kuolemattomien kirja keskittyy kuvataiteen tekijöihin. Semmoinen käsitys minulla on, ettei aiheesta tässä laajuudessa ole ennen lyriikan keinoin kirjoitettu. Teoksen avaavasta esseestä käy ilmi, että tämä taitaa olla itselleni jonkinmoinen runotuotantoni ”lempilapsi”. Picasson osuus päättyy Lorcan säkeisiin: Kaikissa maissa kuolema on loppu. / Se tulee ja verhot vedetään eteen. Mutta ei Espanjassa. / Siellä verhot avataan.” Ja Ellen Thesleff: ”Kriitikot kirjoittavat Ellenin maalaavan kuin mies, / toiset arvioivat taiteilijan otteen olevan / Naisellisen hento. / Niin ovat ajatukset jakautuneet maailman sivu. / Ellen sanoo itse: / Minä maalaan kuin Jumala!”
ISBN 978-952-7256-55-8 80 sivua – 140 x 202 Kovakantinen 20,00 € (sis. toim. kulut) Palladium Kirjat 2024
|