| TAKAISIN / BACK |

Jätkät sätkät parrunpätkät -

Tupakka-aiheisia kansanrunoja pilliklubiaskissa
Tupakka-aiheisia valokuvia pilliklubiaskissa
Painos loppuunmyyty 1996
ISBN 952 9893 06X

Askiin kerännyt Aki Tapiovaara
In memoriam 1968-2001

Valokuvassa Tapani Hietalahti ja
Aki Tapiovaara

Tupakan synty

"Tupakka on Turusta tullut, hajuheinä helvetistä." Kasakka löysi kummallisen heinän tienpuolesta. Karu neuvoi häntä kuivattamaan sen ja panemaan piippuunsa. - Huomatessaan heinän kasakka sanoi: "Popsis, tämä on hyvä mahorkka!" - Siitä on mahorkka nimensä saanut.

Impilahti. Niina Saarela KRK 153:31. 1936 (SKS)


*
Cose juomme caunist olutta,
Nijn mahdam tubakia polta.

Tuntematon (1720-luku)

*


Tuu tuu tupakkirulla,
Mistäs tiäsit meille tulla?
Tulin pitkin Turkutiätä,
Hämmeenlinnan härkätiätä,
Suamalaisen sonnintiätä,
Mustalaisen mullintiätä,
Karjalaisen karjatiätä.

Tammela. Vuoltun kylä. 40-v. mies. IX 1,2 SKVR


*

Nyt ei huolita surust,
ku ollaan pois Turust,
nautitaan tupakan puruist,
ja pienist onnen muruist.

Lauri Aaltonen, Turun saaristo, 30-luku


*

Piippuluku

Voi sinä musta ja makia,
sinä tulit syntisten takia,
sinä sairaatkin parannat,
etkä terveellekkää pahhaa tee.
Olla puikko puolta kyynärää,
kyllä kyynärän pituinen,
jolla karsta kaivetaan,
vilja viähky viännetään.
Tällä errää panen
minä sinut kiini.

Varpaisjärvi, Väinö Kaukonen, 825, 1933 (SKS)


Niin poltti poloinen akka
tupakkia tuskissansa;
neuvoi aina nuorempia,
ett´ ei pahasti pitäisi
piippuväelle puhua.

Juhani Ihalainen (1798-1856)

Taa taa Taaraa,
näik sie meirän Saaraa?
Saara se meni kapakkah
ostah vaaril tupakkaa.
Kapakan ovi kaatoskih,
Saara jäikih lossah.

Tuntematon

Pannaanko tupakaks,
pannaan vaan,
kummanka askista,
kummanka vaan,
ei mullo askia,
ei mullakaan.
Ollaanko ilman
ollaan vaan.

Nokia, Arvo Lindroos. KT 24:77. 1938 (SKS)

*

No, avaa nyt Kaisa ovi!
Ei me sielä kauan viivy,
piippumma viritämmä ja
taas juosta liritämme.

Eemeli Nieminen, 1956. Kopistussanat.

*

Ylistyslaulu tupakalle

Tupakka on hyvä kalu,
se estää naimise halu.
Veen keuhkoista pois vettää
ja munat muriana pittää.

Ristiina. Arvi Pettinen. KT 80:14. 1938 (SKS)

*

Papirossia pari, viis.
Simlairuuliaraa!
Niitä saa polttaa flikakkin,
simlairuuliaraa!
Hei! Simlai, simlai, simlai, simlai,
simlairuulia rallallaa!
Hei! Simlai, simlai, simlai,
simlairuuliarallallaa!

Laihia. Juho Kotkanen, 57. 1888 (SKS)

*

Äetvaenoo istutti ja minä istutin,
isävenoo kastella jorpotti.

#

Tupakka, sano Venni
kun vihiltä peäsij.

#

Maestetaampa nuita meijännii
väköviä, näetä meijän akan p-ssa
kasvaneita, aenapahan tuon omasa
tappoo.

Ahti Rytkönen: Tuulastulilta ja karhumailta, Porvoo 1935

*
Kaunis on tupakkakasvi,
monen autti matkamiehen:
talonpojan taipaleella,
kyntäjän kytöperällä,
metsätiellä metsämiehen,
kalamiehen järven jäällä,
tuvassa tuhannet ämmät.

Liihoittelevat Suomalaiset Dillet
(Brummell & Co: Tupakasta ja sen tuttavista, Otava 1927)

*

Tupakka ja tupakka himo on saanut alkunsa kahden vanhan piijan kirouksesta. Kun kaksi neidosta oli eläneet elämänsä vanhan piijan ikään, ulkopuolella miesväen ihailun. Sillloin oli neitot joista oli toinen "Tuu" ja toinen "Pak" kironneet että heidän haudallaan "sukuviedeistä" kasvaa sellainen kasvi jota kaiken maailman miehet himoitsee ja huulillansa nuoleskelee ja näin oli käynyt ja miten neitosten nimet on yhdistetty annettu kasville nimeksi Tuupakka, jota nyt kaiken maailman miehet himoitsee ja huulillansa nuoleskelee.

Vihanti. Reino Leinonen. KT 194:56. 1936 (SKS)

*

Oli yks´ sellaanen huora, josta miehet kovaa tykkäs, ja kun se sitte kuoli, niin se sanoo, jotta kyllä minä jätän kuolemanikin jälkihin miehillen, jotakin muistua. Ja sitten se haudallen kasvoikin sen vitusta yks´ kasvi, jota miehet sitten rupeskii maitelohon ja tykkäsit, jotta se on otollinen ja rupesit siitä tykkäämään, niin kuin ennen sittä huorastakin. Ja se oli se tupakki.

Kurikka, Luovankylä. Frans Kaukola. 22. 1904 (SKS)

*

Niin se tupakan synty on toten näköisesti tapahtunut luonnon varaisesti lämpöisessä Etelä-Ameriikan Intiaani asutusalueella, koska se siellä on ensiksi hoksattu kasvavan ja käytännössä kokeeiltu. Vanha merimies sanoo, kuulleen, etelä Ameriikan Intiaanilta rauhanppipun peltoaikana, että heimopääliköltä kuali ihmeenkaunis puoliso, jota koko heimokin suri, hautausseremoniat oli heimon yhteiset. Kerran sitten, vuosien kuluttua Päälikkö sattui menemään entisen Vaimonsa haudalle, haudalle oli ruvennut kasvamaan itsestään ihana suurilehtinen kukka. Päälikkö taittoi joitakin lehtiä kukasta, ne tuoksui väkevän kiehtovasti vei mukaansa majaansa. Jonkun ajan päästä, taas sattui ottamaan kasvin lehtiä, että vieläkö ne tuoksuu, lehdet oli nyt kuivia, nyt sattui Päälikkö tiuhkaisemaan jonkun lehden tulessa siitä levisi majaan ihana tuoksu, Päälikkö murenti kasvinlehtiä kääri toisen lehtensisään pani, näin tehtyn tupakka torven tuleen veteli hyväntuoksia sauhuja, siitä alkoi tupakanpoltto ja Päälikölle tulikovahimo saada lisää tätä poltettavaa, meni vaimonsahaudalle, otti kasvista tupakkaa katseli tarkkaan, missäkohten hautaa tämä himoittava kasvi kasvaa, huomasi, että siitä paikasta, se on lähtenyt kasvamaan missä hänen vaimonsa pillu oli, ja siitä, kait se suurihimo tämän tupakan perään on. Niin seon poijat vielä nytkin.

Keitele. Juho Kähkönen. TK 56:16. 1961 (SKS)